linnarauha

Finnish

Etymology

linna +‎ rauha, from German Burgfriede

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈlinːɑˌrɑu̯hɑ/, [ˈlinːɑˌrɑu̯ɦɑ]
  • Hyphenation: lin‧na‧rau‧ha

Noun

linnarauha

  1. (historical) state of peace maintained inside castles
  2. (figuratively, politics) common agreement to postpone the resolution of a dispute or discussion thereof

Declension
Inflection of linnarauha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative linnarauha linnarauhat
genitive linnarauhan linnarauhojen
partitive linnarauhaa linnarauhoja
illative linnarauhaan linnarauhoihin
singular plural
nominative linnarauha linnarauhat
accusative nom. linnarauha linnarauhat
gen. linnarauhan
genitive linnarauhan linnarauhojen
linnarauhainrare
partitive linnarauhaa linnarauhoja
inessive linnarauhassa linnarauhoissa
elative linnarauhasta linnarauhoista
illative linnarauhaan linnarauhoihin
adessive linnarauhalla linnarauhoilla
ablative linnarauhalta linnarauhoilta
allative linnarauhalle linnarauhoille
essive linnarauhana linnarauhoina
translative linnarauhaksi linnarauhoiksi
instructive — linnarauhoin
abessive linnarauhatta linnarauhoitta
comitative — linnarauhoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.