kyttä

See also: kita and kýta

Finnish

(index ky)

Etymology

From Swedish skytte (“shooter”), cognate to Finnish kytätä.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈkyt̪ːæ]
  • Hyphenation: kyt‧tä

Noun

kyttä

  1. (slang, derogatory) A cop (police officer).

Declension
Inflection of kyttä (Kotus type 10/koira, tt-t gradation)
nominative kyttä kytät
genitive kytän kyttien
partitive kyttää kyttiä
illative kyttään kyttiin
singular plural
nominative kyttä kytät
accusative nom. kyttä kytät
gen. kytän
genitive kytän kyttien
kyttäinrare
partitive kyttää kyttiä
inessive kytässä kytissä
elative kytästä kytistä
illative kyttään kyttiin
adessive kytällä kytillä
ablative kytältä kytiltä
allative kytälle kytille
essive kyttänä kyttinä
translative kytäksi kytiksi
instructive — kytin
abessive kytättä kytittä
comitative — kyttineen

Synonyms

Compounds

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.