kuunalinen

Finnish

Etymology

kuun (“of Moon”) +‎ alinen (“location under something”)

Adjective

kuunalinen (not comparable)

  1. (now rare, chiefly with reference to alchemy) sublunar, cislunar

Declension
Inflection of kuunalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuunalinen kuunaliset
genitive kuunalisen kuunalisten
kuunalisien
partitive kuunalista kuunalisia
illative kuunaliseen kuunalisiin
singular plural
nominative kuunalinen kuunaliset
accusative nom. kuunalinen kuunaliset
gen. kuunalisen
genitive kuunalisen kuunalisten
kuunalisien
partitive kuunalista kuunalisia
inessive kuunalisessa kuunalisissa
elative kuunalisesta kuunalisista
illative kuunaliseen kuunalisiin
adessive kuunalisella kuunalisilla
ablative kuunaliselta kuunalisilta
allative kuunaliselle kuunalisille
essive kuunalisena kuunalisina
translative kuunaliseksi kuunalisiksi
instructive — kuunalisin
abessive kuunalisetta kuunalisitta
comitative — kuunalisine
Possessive forms of kuunalinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kuunaliseni kuunalisemme
2nd person kuunalisesi kuunalisenne
3rd person kuunalisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Antonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.