kutsua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kuccudak, from earlier *kućću-; akin to the Samic verb reflected in e.g. Northern Sami goččut. Contains the reflexive suffix -u-. The root is probably borrowed from Baltic (compare Lithuanian kviesti (“to call, to sue, to ask”), from earlier *kvaitja-). Alternatively, it may be of Germanic origin (compare Old Norse kveðja (“to greet, to call upon, to demand”)). Uralic inheritance has also been suggested, in light of Khanty кууч- (kuuč-, “to teach, to tempt”) (suggesting a Proto-Uralic verb *kuććɜ-), for which an alternative etymology is however known as well.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkutsuɑˣ/, [ˈkuts̠uɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -utsuɑ
  • Syllabification(key): kut‧su‧a

Verb

kutsua (transitive)

  1. (+ accusative) to invite
    Kutsuin isän päivälliselle.
    I invited my father for dinner.
  2. (+ partitive) to beckon, call, call for summon (to shout out in order to summon)
    Nojauduin ulos takaovesta ja kutsuin Lucya.
    I leant out of the back door and called for Lucy.
    Olkaa hyvä ja istuutukaa. Teitä kutsutaan sukunimellä.
    Please have a seat. You will be called by the surname.
  3. (+ translative) to call, name, dub, go by
    Hänen alaisensa kutsuvat häntä epäkunnioittavasti vänrikki Nappulaksi.
    His subordinates disrespectfully call him lieutenant Fuzz.
    Hän kutsui minua Pertiksi, mutta en antanut sen haitata.
    He called me Pertti, but I did not let it bother me.
    Hänen koko nimensä on Ernest Tinkleton, mutta häntä kutsutaan Ernieksi.
    His full name is Ernest Tinkleton, but he goes by Ernie.
  4. (+ accusative) to call up (to select e.g. to a sports squad)
  5. (+ accusative) ~ koolle, ~ kokoon: to muster (to collect, call or assemble together, such as troops or a group)
  6. (+ accusative) ~ palvelukseen: to muster, call out (to enroll into service, to order into service)
    Kuvernööri kutsui kansalliskaartin palvelukseen.
    The Governor called out the National Guard.
  7. (+ accusative) to hail, call out (to voice loudly in order to gain the attention of)
    ~ taksi: to hail a taxi, to call out a taxi

Usage notes

With verb actions ("invite to do"), the third infinitive in illative is used.

Conjugation
Inflection of kutsua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsun en kutsu 1st sing. olen kutsunut en ole kutsunut
2nd sing. kutsut et kutsu 2nd sing. olet kutsunut et ole kutsunut
3rd sing. kutsuu ei kutsu 3rd sing. on kutsunut ei ole kutsunut
1st plur. kutsumme emme kutsu 1st plur. olemme kutsuneet emme ole kutsuneet
2nd plur. kutsutte ette kutsu 2nd plur. olette kutsuneet ette ole kutsuneet
3rd plur. kutsuvat eivät kutsu 3rd plur. ovat kutsuneet eivät ole kutsuneet
passive kutsutaan ei kutsuta passive on kutsuttu ei ole kutsuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsuin en kutsunut 1st sing. olin kutsunut en ollut kutsunut
2nd sing. kutsuit et kutsunut 2nd sing. olit kutsunut et ollut kutsunut
3rd sing. kutsui ei kutsunut 3rd sing. oli kutsunut ei ollut kutsunut
1st plur. kutsuimme emme kutsuneet 1st plur. olimme kutsuneet emme olleet kutsuneet
2nd plur. kutsuitte ette kutsuneet 2nd plur. olitte kutsuneet ette olleet kutsuneet
3rd plur. kutsuivat eivät kutsuneet 3rd plur. olivat kutsuneet eivät olleet kutsuneet
passive kutsuttiin ei kutsuttu passive oli kutsuttu ei ollut kutsuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsuisin en kutsuisi 1st sing. olisin kutsunut en olisi kutsunut
2nd sing. kutsuisit et kutsuisi 2nd sing. olisit kutsunut et olisi kutsunut
3rd sing. kutsuisi ei kutsuisi 3rd sing. olisi kutsunut ei olisi kutsunut
1st plur. kutsuisimme emme kutsuisi 1st plur. olisimme kutsuneet emme olisi kutsuneet
2nd plur. kutsuisitte ette kutsuisi 2nd plur. olisitte kutsuneet ette olisi kutsuneet
3rd plur. kutsuisivat eivät kutsuisi 3rd plur. olisivat kutsuneet eivät olisi kutsuneet
passive kutsuttaisiin ei kutsuttaisi passive olisi kutsuttu ei olisi kutsuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kutsu älä kutsu 2nd sing. ole kutsunut älä ole kutsunut
3rd sing. kutsukoon älköön kutsuko 3rd sing. olkoon kutsunut älköön olko kutsunut
1st plur. kutsukaamme älkäämme kutsuko 1st plur. olkaamme kutsuneet älkäämme olko kutsuneet
2nd plur. kutsukaa älkää kutsuko 2nd plur. olkaa kutsuneet älkää olko kutsuneet
3rd plur. kutsukoot älkööt kutsuko 3rd plur. olkoot kutsuneet älkööt olko kutsuneet
passive kutsuttakoon älköön kutsuttako passive olkoon kutsuttu älköön olko kutsuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kutsunen en kutsune 1st sing. lienen kutsunut en liene kutsunut
2nd sing. kutsunet et kutsune 2nd sing. lienet kutsunut et liene kutsunut
3rd sing. kutsunee ei kutsune 3rd sing. lienee kutsunut ei liene kutsunut
1st plur. kutsunemme emme kutsune 1st plur. lienemme kutsuneet emme liene kutsuneet
2nd plur. kutsunette ette kutsune 2nd plur. lienette kutsuneet ette liene kutsuneet
3rd plur. kutsunevat eivät kutsune 3rd plur. lienevät kutsuneet eivät liene kutsuneet
passive kutsuttaneen ei kutsuttane passive lienee kutsuttu ei liene kutsuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kutsua present kutsuva kutsuttava
long 1st2 kutsuakseen past kutsunut kutsuttu
2nd inessive1 kutsuessa kutsuttaessa agent1, 3 kutsuma
instructive kutsuen — negative kutsumaton
3rd inessive kutsumassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the 3rd infinitives.

elative kutsumasta —
illative kutsumaan —
adessive kutsumalla —
abessive kutsumatta —
instructive kutsuman kutsuttaman
4th nominative kutsuminen
partitive kutsumista
5th2 kutsumaisillaan

Derived terms
Derived terms

References

Itkonen, Erkki; Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000) Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish), [note: linked online version also includes some other etymological sources], Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuccudak. Cognates include Finnish kutsua and Estonian kutsuda.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡s̠o̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡suɑ]
  • Rhymes: -ut͡suɑ
  • Hyphenation: kut‧su‧a

Verb

kutsua

  1. (transitive) to invite
  2. (ditransitive, + translative) to call; name
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Osa iƶoroist veel nytkii kutsuu itsiätä karjalaisiks.
      Some Ingrians even now still call themselves Karelians.
    Hää kutsui tämän elokkaan koiraks. ― He called this animal a dog.
Conjugation
Conjugation of kutsua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kutsun en kutsu 1st singular oon kutsunt, oon kutsunut en oo kutsunt, en oo kutsunut
2nd singular kutsut et kutsu 2nd singular oot kutsunt, oot kutsunut et oo kutsunt, et oo kutsunut
3rd singular kutsuu ei kutsu 3rd singular ono kutsunt, ono kutsunut ei oo kutsunt, ei oo kutsunut
1st plural kutsumma emmä kutsu 1st plural oomma kutsunneet emmä oo kutsunneet
2nd plural kutsutta että kutsu 2nd plural ootta kutsunneet että oo kutsunneet
3rd plural kutsuut1), kutsuvat2), kutsutaa evät kutsu 3rd plural ovat kutsunneet evät oo kutsunneet
impersonal kutsutaa ei kutsuta impersonal ono kutsuttu ei oo kutsuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kutsuin en kutsunt, en kutsunut 1st singular olin kutsunt, olin kutsunut en olt kutsunt, en olt kutsunut
2nd singular kutsuit et kutsunt, et kutsunut 2nd singular olit kutsunt, olit kutsunut et olt kutsunt, et olt kutsunut
3rd singular kutsui ei kutsunt, ei kutsunut 3rd singular oli kutsunt, oli kutsunut ei olt kutsunt, ei olt kutsunut
1st plural kutsuimma emmä kutsunneet 1st plural olimma kutsunneet emmä olleet kutsunneet
2nd plural kutsuitta että kutsunneet 2nd plural olitta kutsunneet että olleet kutsunneet
3rd plural kutsuit1), kutsuivat2), kutsuttii evät kutsunneet 3rd plural olivat kutsunneet evät olleet kutsunneet
impersonal kutsuttii ei kutsuttu impersonal oli kutsuttu ei olt kutsuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kutsuisin en kutsuis 1st singular olisin kutsunt, olisin kutsunut en olis kutsunt, en olis kutsunut
2nd singular kutsuisit, kutsuist1) et kutsuis 2nd singular olisit kutsunt, olisit kutsunut et olis kutsunt, et olis kutsunut
3rd singular kutsuis ei kutsuis 3rd singular olis kutsunt, olis kutsunut ei olis kutsunt, ei olis kutsunut
1st plural kutsuisimma emmä kutsuis 1st plural olisimma kutsunneet emmä olis kutsunneet
2nd plural kutsuisitta että kutsuis 2nd plural olisitta kutsunneet että olis kutsunneet
3rd plural kutsuisiit1), kutsuisivat2), kutsuttais evät kutsuis 3rd plural olisivat kutsunneet evät olis kutsunneet
impersonal kutsuttais ei kutsuttais impersonal olis kutsuttu ei olis kutsuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kutsu elä kutsu 2nd singular oo kutsunt, oo kutsunut elä oo kutsunt, elä oo kutsunut
3rd singular kutsukoo elköö kutsuko 3rd singular olkoo kutsunt, olkoo kutsunut elköö olko kutsunt, elköö olko kutsunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kutsukaa elkää kutsuko 2nd plural olkaa kutsunneet elkää olko kutsunneet
3rd plural kutsukoot elkööt kutsuko 3rd plural olkoot kutsunneet elkööt olko kutsunneet
impersonal kutsuttakkoo elköö kutsuttako impersonal olkoo kutsuttu elköö olko kutsuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kutsunen en kutsune
2nd singular kutsunet et kutsune
3rd singular kutsunoo ei kutsune
1st plural kutsunemma emmä kutsune
2nd plural kutsunetta että kutsune
3rd plural kutsunoot evät kutsune
impersonal kutsuttannoo ei kutsuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kutsua present kutsuva kutsuttava
2nd inessive kutsujees past kutsunt, kutsunut kutsuttu
instructive kutsuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kutsukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kutsumaa
inessive kutsumaas
elative kutsumast
abessive kutsumata
4th nominative kutsumiin
partitive kutsumista, kutsumist
Synonyms
Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡s̠o̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡suɑ]
  • Rhymes: -ut͡suɑ
  • Hyphenation: kut‧su‧a

Noun

kutsua

  1. partitive singular of kutsu

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 224
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.