kuraantuminen

Finnish

Etymology

kuraantua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkurɑːntuminen/, [ˈkurɑːn̪t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: ku‧raan‧tu‧mi‧nen

Noun

kuraantuminen

  1. getting soiled or dirty

Declension

Inflection of kuraantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuraantuminen kuraantumiset
genitive kuraantumisen kuraantumisten
kuraantumisien
partitive kuraantumista kuraantumisia
illative kuraantumiseen kuraantumisiin
singular plural
nominative kuraantuminen kuraantumiset
accusative nom. kuraantuminen kuraantumiset
gen. kuraantumisen
genitive kuraantumisen kuraantumisten
kuraantumisien
partitive kuraantumista kuraantumisia
inessive kuraantumisessa kuraantumisissa
elative kuraantumisesta kuraantumisista
illative kuraantumiseen kuraantumisiin
adessive kuraantumisella kuraantumisilla
ablative kuraantumiselta kuraantumisilta
allative kuraantumiselle kuraantumisille
essive kuraantumisena kuraantumisina
translative kuraantumiseksi kuraantumisiksi
instructive kuraantumisin
abessive kuraantumisetta kuraantumisitta
comitative kuraantumisineen
Possessive forms of kuraantuminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kuraantumiseni kuraantumisemme
2nd person kuraantumisesi kuraantumisenne
3rd person kuraantumisensa

Verb

kuraantuminen

  1. nominative of fourth infinitive of kuraantua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.