kuormain

Finnish

Etymology 1

From the verb kuormata +‎ -in.

Noun

kuormain

  1. loader (device that loads)
Declension
Inflection of kuormain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kuormain kuormaimet
genitive kuormaimen kuormaimien
kuormainten
partitive kuormainta kuormaimia
illative kuormaimeen kuormaimiin
singular plural
nominative kuormain kuormaimet
accusative nom. kuormain kuormaimet
gen. kuormaimen
genitive kuormaimen kuormaimien
kuormainten
partitive kuormainta kuormaimia
inessive kuormaimessa kuormaimissa
elative kuormaimesta kuormaimista
illative kuormaimeen kuormaimiin
adessive kuormaimella kuormaimilla
ablative kuormaimelta kuormaimilta
allative kuormaimelle kuormaimille
essive kuormaimena kuormaimina
translative kuormaimeksi kuormaimiksi
instructive — kuormaimin
abessive kuormaimetta kuormaimitta
comitative — kuormaimineen
  • kuormaaja

See also
  • lataaja

Alternative forms
  • kuormien

Noun

kuormain

  1. Genitive plural form of kuorma.
Declension
Inflection of kuormain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kuormain kuormaimet
genitive kuormaimen kuormaimien
kuormainten
partitive kuormainta kuormaimia
illative kuormaimeen kuormaimiin
singular plural
nominative kuormain kuormaimet
accusative nom. kuormain kuormaimet
gen. kuormaimen
genitive kuormaimen kuormaimien
kuormainten
partitive kuormainta kuormaimia
inessive kuormaimessa kuormaimissa
elative kuormaimesta kuormaimista
illative kuormaimeen kuormaimiin
adessive kuormaimella kuormaimilla
ablative kuormaimelta kuormaimilta
allative kuormaimelle kuormaimille
essive kuormaimena kuormaimina
translative kuormaimeksi kuormaimiksi
instructive — kuormaimin
abessive kuormaimetta kuormaimitta
comitative — kuormaimineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.