kuoletus

Finnish

Etymology

kuolettaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuo̯letus/, [ˈkuo̞̯le̞t̪us̠]
  • Rhymes: -uoletus
  • Syllabification: kuo‧le‧tus

Noun

kuoletus

  1. amortizing
  2. invalidating

Declension

Inflection of kuoletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuoletus kuoletukset
genitive kuoletuksen kuoletusten
kuoletuksien
partitive kuoletusta kuoletuksia
illative kuoletukseen kuoletuksiin
singular plural
nominative kuoletus kuoletukset
accusative nom. kuoletus kuoletukset
gen. kuoletuksen
genitive kuoletuksen kuoletusten
kuoletuksien
partitive kuoletusta kuoletuksia
inessive kuoletuksessa kuoletuksissa
elative kuoletuksesta kuoletuksista
illative kuoletukseen kuoletuksiin
adessive kuoletuksella kuoletuksilla
ablative kuoletukselta kuoletuksilta
allative kuoletukselle kuoletuksille
essive kuoletuksena kuoletuksina
translative kuoletukseksi kuoletuksiksi
instructive kuoletuksin
abessive kuoletuksetta kuoletuksitta
comitative kuoletuksineen
Possessive forms of kuoletus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person kuoletukseni kuoletuksemme
2nd person kuoletuksesi kuoletuksenne
3rd person kuoletuksensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.