kuohiminen

Finnish

Etymology

kuohia + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuo̯himinen/, [ˈkuo̞̯ɦiˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: kuo‧hi‧mi‧nen

Noun

kuohiminen

  1. Alternative form of kuohitseminen

Declension

Inflection of kuohiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuohiminen kuohimiset
genitive kuohimisen kuohimisten
kuohimisien
partitive kuohimista kuohimisia
illative kuohimiseen kuohimisiin
singular plural
nominative kuohiminen kuohimiset
accusative nom. kuohiminen kuohimiset
gen. kuohimisen
genitive kuohimisen kuohimisten
kuohimisien
partitive kuohimista kuohimisia
inessive kuohimisessa kuohimisissa
elative kuohimisesta kuohimisista
illative kuohimiseen kuohimisiin
adessive kuohimisella kuohimisilla
ablative kuohimiselta kuohimisilta
allative kuohimiselle kuohimisille
essive kuohimisena kuohimisina
translative kuohimiseksi kuohimisiksi
instructive kuohimisin
abessive kuohimisetta kuohimisitta
comitative kuohimisineen
Possessive forms of kuohiminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kuohimiseni kuohimisemme
2nd person kuohimisesi kuohimisenne
3rd person kuohimisensa

Verb

kuohiminen

  1. nominative of fourth infinitive of kuohia
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.