kukkuminen

Finnish

Etymology

kukkua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkukːuminen/, [ˈkukːuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation: kuk‧ku‧mi‧nen

Noun

kukkuminen

  1. cuckooing

Declension

Inflection of kukkuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kukkuminen kukkumiset
genitive kukkumisen kukkumisten
kukkumisien
partitive kukkumista kukkumisia
illative kukkumiseen kukkumisiin
singular plural
nominative kukkuminen kukkumiset
accusative nom. kukkuminen kukkumiset
gen. kukkumisen
genitive kukkumisen kukkumisten
kukkumisien
partitive kukkumista kukkumisia
inessive kukkumisessa kukkumisissa
elative kukkumisesta kukkumisista
illative kukkumiseen kukkumisiin
adessive kukkumisella kukkumisilla
ablative kukkumiselta kukkumisilta
allative kukkumiselle kukkumisille
essive kukkumisena kukkumisina
translative kukkumiseksi kukkumisiksi
instructive kukkumisin
abessive kukkumisetta kukkumisitta
comitative kukkumisineen

Verb

kukkuminen

  1. Fourth infinitive of kukkua.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.