kuitti

Finnish

(index ku)

Etymology

From Swedish kvitto (“receipt”).

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈkuit̪ːi]
  • Hyphenation: kuit‧ti

Noun

kuitti

  1. receipt (written acknowledgment)

Declension
Inflection of kuitti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative kuitti kuitit
genitive kuitin kuittien
partitive kuittia kuitteja
illative kuittiin kuitteihin
singular plural
nominative kuitti kuitit
accusative nom. kuitti kuitit
gen. kuitin
genitive kuitin kuittien
partitive kuittia kuitteja
inessive kuitissa kuiteissa
elative kuitista kuiteista
illative kuittiin kuitteihin
adessive kuitilla kuiteilla
ablative kuitilta kuiteilta
allative kuitille kuiteille
essive kuittina kuitteina
translative kuitiksi kuiteiksi
instructive — kuitein
abessive kuititta kuiteitta
comitative — kuitteineen

Adjective

kuitti

  1. (colloquial) worn out, beat (exhausted)

Declension

Rarely inflected, since the adjective is chiefly used predicatively.

Inflection of kuitti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative kuitti kuitit
genitive kuitin kuittien
partitive kuittia kuitteja
illative kuittiin kuitteihin
singular plural
nominative kuitti kuitit
accusative nom. kuitti kuitit
gen. kuitin
genitive kuitin kuittien
partitive kuittia kuitteja
inessive kuitissa kuiteissa
elative kuitista kuiteista
illative kuittiin kuitteihin
adessive kuitilla kuiteilla
ablative kuitilta kuiteilta
allative kuitille kuiteille
essive kuittina kuitteina
translative kuitiksi kuiteiksi
instructive — kuitein
abessive kuititta kuiteitta
comitative — kuitteine

Interjection

kuitti

  1. (radio) received! roger!

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.