korvakettu

Finnish

Etymology

korva (ear) + kettu (fox)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkorʋɑˌketːu/, [ˈko̞rʋɑˌke̞t̪ːu]
  • Rhymes: -etːu
  • Syllabification(key): kor‧va‧ket‧tu

Noun

korvakettu

  1. (dated) Synonym of amazoniankoira.

Declension

Inflection of korvakettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative korvakettu korvaketut
genitive korvaketun korvakettujen
partitive korvakettua korvakettuja
illative korvakettuun korvakettuihin
singular plural
nominative korvakettu korvaketut
accusative nom. korvakettu korvaketut
gen. korvaketun
genitive korvaketun korvakettujen
partitive korvakettua korvakettuja
inessive korvaketussa korvaketuissa
elative korvaketusta korvaketuista
illative korvakettuun korvakettuihin
adessive korvaketulla korvaketuilla
ablative korvaketulta korvaketuilta
allative korvaketulle korvaketuille
essive korvakettuna korvakettuina
translative korvaketuksi korvaketuiksi
instructive korvaketuin
abessive korvaketutta korvaketuitta
comitative korvakettuineen
Possessive forms of korvakettu (type valo)
possessor singular plural
1st person korvakettuni korvakettumme
2nd person korvakettusi korvakettunne
3rd person korvakettunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.