korkeakantainen

Finnish

Etymology

korkea + kanta + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkorkeɑˌkɑntɑi̯nen/, [ˈko̞rke̞ɑˌkɑn̪t̪ɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑntɑinen
  • Syllabification: kor‧ke‧a‧kan‧tai‧nen

Adjective

korkeakantainen

  1. high-heeled

Declension

Inflection of korkeakantainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative korkeakantainen korkeakantaiset
genitive korkeakantaisen korkeakantaisten
korkeakantaisien
partitive korkeakantaista korkeakantaisia
illative korkeakantaiseen korkeakantaisiin
singular plural
nominative korkeakantainen korkeakantaiset
accusative nom. korkeakantainen korkeakantaiset
gen. korkeakantaisen
genitive korkeakantaisen korkeakantaisten
korkeakantaisien
partitive korkeakantaista korkeakantaisia
inessive korkeakantaisessa korkeakantaisissa
elative korkeakantaisesta korkeakantaisista
illative korkeakantaiseen korkeakantaisiin
adessive korkeakantaisella korkeakantaisilla
ablative korkeakantaiselta korkeakantaisilta
allative korkeakantaiselle korkeakantaisille
essive korkeakantaisena korkeakantaisina
translative korkeakantaiseksi korkeakantaisiksi
instructive korkeakantaisin
abessive korkeakantaisetta korkeakantaisitta
comitative korkeakantaisine
Possessive forms of korkeakantainen (type nainen)
possessor singular plural
1st person korkeakantaiseni korkeakantaisemme
2nd person korkeakantaisesi korkeakantaisenne
3rd person korkeakantaisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.