kompastus

Finnish

Etymology

kompastua + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkompɑstus/, [ˈko̞mpɑs̠t̪us̠]
  • Rhymes: -ompɑstus
  • Syllabification: kom‧pas‧tus

Noun

kompastus

  1. stumbling
  2. (figuratively) deviation, aberration

Declension

Inflection of kompastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kompastus kompastukset
genitive kompastuksen kompastusten
kompastuksien
partitive kompastusta kompastuksia
illative kompastukseen kompastuksiin
singular plural
nominative kompastus kompastukset
accusative nom. kompastus kompastukset
gen. kompastuksen
genitive kompastuksen kompastusten
kompastuksien
partitive kompastusta kompastuksia
inessive kompastuksessa kompastuksissa
elative kompastuksesta kompastuksista
illative kompastukseen kompastuksiin
adessive kompastuksella kompastuksilla
ablative kompastukselta kompastuksilta
allative kompastukselle kompastuksille
essive kompastuksena kompastuksina
translative kompastukseksi kompastuksiksi
instructive kompastuksin
abessive kompastuksetta kompastuksitta
comitative kompastuksineen
Possessive forms of kompastus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person kompastukseni kompastuksemme
2nd person kompastuksesi kompastuksenne
3rd person kompastuksensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.