kolkuttaminen

Finnish

Etymology

kolkuttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkolkutːɑminen/, [ˈko̞lkut̪ːɑˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: kol‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

kolkuttaminen

  1. knocking (on a door)

Declension

Inflection of kolkuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kolkuttaminen kolkuttamiset
genitive kolkuttamisen kolkuttamisten
kolkuttamisien
partitive kolkuttamista kolkuttamisia
illative kolkuttamiseen kolkuttamisiin
singular plural
nominative kolkuttaminen kolkuttamiset
accusative nom. kolkuttaminen kolkuttamiset
gen. kolkuttamisen
genitive kolkuttamisen kolkuttamisten
kolkuttamisien
partitive kolkuttamista kolkuttamisia
inessive kolkuttamisessa kolkuttamisissa
elative kolkuttamisesta kolkuttamisista
illative kolkuttamiseen kolkuttamisiin
adessive kolkuttamisella kolkuttamisilla
ablative kolkuttamiselta kolkuttamisilta
allative kolkuttamiselle kolkuttamisille
essive kolkuttamisena kolkuttamisina
translative kolkuttamiseksi kolkuttamisiksi
instructive kolkuttamisin
abessive kolkuttamisetta kolkuttamisitta
comitative kolkuttamisineen
Possessive forms of kolkuttaminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kolkuttamiseni kolkuttamisemme
2nd person kolkuttamisesi kolkuttamisenne
3rd person kolkuttamisensa

Verb

kolkuttaminen

  1. nominative of fourth infinitive of kolkuttaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.