koittaa

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkoi̯tːɑːˣ/, [ˈko̞i̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -oitːɑː
  • Syllabification(key): koit‧taa

Etymology 1

From Proto-Finnic *koittadak, equivalent to koi (“dawn”) +‎ -ttaa.

Verb

koittaa

  1. (intransitive, of a morning) to break, dawn
  2. (intransitive, of a time, season or new era) to begin, come
Conjugation
Inflection of koittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koitan en koita 1st sing. olen koittanut en ole koittanut
2nd sing. koitat et koita 2nd sing. olet koittanut et ole koittanut
3rd sing. koittaa ei koita 3rd sing. on koittanut ei ole koittanut
1st plur. koitamme emme koita 1st plur. olemme koittaneet emme ole koittaneet
2nd plur. koitatte ette koita 2nd plur. olette koittaneet ette ole koittaneet
3rd plur. koittavat eivät koita 3rd plur. ovat koittaneet eivät ole koittaneet
passive koitetaan ei koiteta passive on koitettu ei ole koitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koitin en koittanut 1st sing. olin koittanut en ollut koittanut
2nd sing. koitit et koittanut 2nd sing. olit koittanut et ollut koittanut
3rd sing. koitti ei koittanut 3rd sing. oli koittanut ei ollut koittanut
1st plur. koitimme emme koittaneet 1st plur. olimme koittaneet emme olleet koittaneet
2nd plur. koititte ette koittaneet 2nd plur. olitte koittaneet ette olleet koittaneet
3rd plur. koittivat eivät koittaneet 3rd plur. olivat koittaneet eivät olleet koittaneet
passive koitettiin ei koitettu passive oli koitettu ei ollut koitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koittaisin en koittaisi 1st sing. olisin koittanut en olisi koittanut
2nd sing. koittaisit et koittaisi 2nd sing. olisit koittanut et olisi koittanut
3rd sing. koittaisi ei koittaisi 3rd sing. olisi koittanut ei olisi koittanut
1st plur. koittaisimme emme koittaisi 1st plur. olisimme koittaneet emme olisi koittaneet
2nd plur. koittaisitte ette koittaisi 2nd plur. olisitte koittaneet ette olisi koittaneet
3rd plur. koittaisivat eivät koittaisi 3rd plur. olisivat koittaneet eivät olisi koittaneet
passive koitettaisiin ei koitettaisi passive olisi koitettu ei olisi koitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. koita älä koita 2nd sing. ole koittanut älä ole koittanut
3rd sing. koittakoon älköön koittako 3rd sing. olkoon koittanut älköön olko koittanut
1st plur. koittakaamme älkäämme koittako 1st plur. olkaamme koittaneet älkäämme olko koittaneet
2nd plur. koittakaa älkää koittako 2nd plur. olkaa koittaneet älkää olko koittaneet
3rd plur. koittakoot älkööt koittako 3rd plur. olkoot koittaneet älkööt olko koittaneet
passive koitettakoon älköön koitettako passive olkoon koitettu älköön olko koitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koittanen en koittane 1st sing. lienen koittanut en liene koittanut
2nd sing. koittanet et koittane 2nd sing. lienet koittanut et liene koittanut
3rd sing. koittanee ei koittane 3rd sing. lienee koittanut ei liene koittanut
1st plur. koittanemme emme koittane 1st plur. lienemme koittaneet emme liene koittaneet
2nd plur. koittanette ette koittane 2nd plur. lienette koittaneet ette liene koittaneet
3rd plur. koittanevat eivät koittane 3rd plur. lienevät koittaneet eivät liene koittaneet
passive koitettaneen ei koitettane passive lienee koitettu ei liene koitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koittaa present koittava koitettava
long 1st2 koittaakseen past koittanut koitettu
2nd inessive1 koittaessa koitettaessa agent1, 3 koittama
instructive koittaen — negative koittamaton
3rd inessive koittamassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the 3rd infinitives.

elative koittamasta —
illative koittamaan —
adessive koittamalla —
abessive koittamatta —
instructive koittaman koitettaman
4th nominative koittaminen
partitive koittamista
5th2 koittamaisillaan

Etymology 2

By a vowel contraction oe > oi. Compare -illa from earlier -ella.

Perhaps formed as a hypercorrection within eastern dialects of Finnish, where -oi- is often pronounced as -oe-.

Verb

koittaa

  1. (colloquial, dialectal) Alternative form of koettaa.

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *koettadak. Cognates include Finnish koittaa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkoi̯tːɑː/, [ˈko̞i̯tːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkoi̯tːɑː/, [ˈko̞i̯tːɑː]
  • Rhymes: -oi̯tːɑː
  • Hyphenation: koit‧taa

Verb

koittaa

  1. (transitive) to try
  2. (transitive) to test

Conjugation
Conjugation of koittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular koitan en koita 1st singular oon koittant, oon koittanut en oo koittant, en oo koittanut
2nd singular koitat et koita 2nd singular oot koittant, oot koittanut et oo koittant, et oo koittanut
3rd singular koittaa ei koita 3rd singular ono koittant, ono koittanut ei oo koittant, ei oo koittanut
1st plural koitamma emmä koita 1st plural oomma koittanneet emmä oo koittanneet
2nd plural koitatta että koita 2nd plural ootta koittanneet että oo koittanneet
3rd plural koittaat1), koittavat2), koitetaa evät koita 3rd plural ovat koittanneet evät oo koittanneet
impersonal koitetaa ei koiteta impersonal ono koitettu ei oo koitettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular koitin en koittant, en koittanut 1st singular olin koittant, olin koittanut en olt koittant, en olt koittanut
2nd singular koitit et koittant, et koittanut 2nd singular olit koittant, olit koittanut et olt koittant, et olt koittanut
3rd singular koitti ei koittant, ei koittanut 3rd singular oli koittant, oli koittanut ei olt koittant, ei olt koittanut
1st plural koitimma emmä koittanneet 1st plural olimma koittanneet emmä olleet koittanneet
2nd plural koititta että koittanneet 2nd plural olitta koittanneet että olleet koittanneet
3rd plural koittiit1), koittivat2), koitettii evät koittanneet 3rd plural olivat koittanneet evät olleet koittanneet
impersonal koitettii ei koitettu impersonal oli koitettu ei olt koitettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular koittaisin en koittais 1st singular olisin koittant, olisin koittanut en olis koittant, en olis koittanut
2nd singular koittaisit, koittaist1) et koittais 2nd singular olisit koittant, olisit koittanut et olis koittant, et olis koittanut
3rd singular koittais ei koittais 3rd singular olis koittant, olis koittanut ei olis koittant, ei olis koittanut
1st plural koittaisimma emmä koittais 1st plural olisimma koittanneet emmä olis koittanneet
2nd plural koittaisitta että koittais 2nd plural olisitta koittanneet että olis koittanneet
3rd plural koittaisiit1), koittaisivat2), koitettais evät koittais 3rd plural olisivat koittanneet evät olis koittanneet
impersonal koitettais ei koitettais impersonal olis koitettu ei olis koitettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular koita elä koita 2nd singular oo koittant, oo koittanut elä oo koittant, elä oo koittanut
3rd singular koittakoo elköö koittako 3rd singular olkoo koittant, olkoo koittanut elköö olko koittant, elköö olko koittanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural koittakaa elkää koittako 2nd plural olkaa koittanneet elkää olko koittanneet
3rd plural koittakoot elkööt koittako 3rd plural olkoot koittanneet elkööt olko koittanneet
impersonal koitettakkoo elköö koitettako impersonal olkoo koitettu elköö olko koitettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular koittanen en koittane
2nd singular koittanet et koittane
3rd singular koittanoo ei koittane
1st plural koittanemma emmä koittane
2nd plural koittanetta että koittane
3rd plural koittanoot evät koittane
impersonal koitettannoo ei koitettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st koittaa present koittava koitettava
2nd inessive koittajees past koittant, koittanut koitettu
instructive koittaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (koittakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative koittamaa
inessive koittamaas
elative koittamast
abessive koittamata
4th nominative koittamiin
partitive koittamista, koittamist

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 185
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.