kiukua
Finnish
Etymology
A variant of kiukaa through (dialectally) regular diphthongization. Akin to Karelian kiukua.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkiu̯kuɑ/, [ˈkiu̯kuɑ]
- Rhymes: -iukuɑ
- Syllabification(key): kiu‧ku‧a
Noun
kiukua
- (archaic, dialectal) Synonym of kiuas.
- 1892 February 17, Suomi, number 14, page 3:
- Lähteissään teki hän useita taika-kepposia. Oli käynyt saunassa ja purkanut saunan kiukuaan perin pohjin; ja kotan liedestä lakaissut tulen pito paikalta porot, sekä ottanut soraa saunan kiukuwan sijalta.
- As he left, he did some acts of superstition. He went to the sauna, took the sauna stove completely apart, swept the ashes from the firebox in the stove of the house, and took gravel from where the stove had been.
- 1919, A. R. Niemi, quoting Iuta Hämäläińi (Bogdanoff), Suomen Kansan Vanhat Runot. Vienan läänin runot. Toisinnot. Lyyrilliset, opettavaiset, miete-, iva-, leikki- y.m. runot, volume I3, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1886. 1886. Akonl. Blomstedt n. 13. 94., lines 21–22:
- Kiukua meren kivisistä,
Patjat meren patviloista.
- 1927, A. R. Niemi, Suomen Kansan Vanhat Runot. Aunuksen, Tverin- ja Novgorodin-Karjalan runot, volume II, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 337. 337. Lupasalmi. Eur. Fol. III 1, n. 9. - 45., lines 37–38:
- Ukko uunilta puhuvi,
Kiukualta kiukuttavi;
Declension
| Inflection of kiukua (Kotus type 15/korkea, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kiukua | kiukuat | |
| genitive | kiukuan | kiukuiden kiukuitten | |
| partitive | kiukuaa kiukuata |
kiukuita | |
| illative | kiukuaan | kiukuisiin kiukuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kiukua | kiukuat | |
| accusative | nom. | kiukua | kiukuat |
| gen. | kiukuan | ||
| genitive | kiukuan | kiukuiden kiukuitten kiukuainrare | |
| partitive | kiukuaa kiukuata |
kiukuita | |
| inessive | kiukuassa | kiukuissa | |
| elative | kiukuasta | kiukuista | |
| illative | kiukuaan | kiukuisiin kiukuihin | |
| adessive | kiukualla | kiukuilla | |
| ablative | kiukualta | kiukuilta | |
| allative | kiukualle | kiukuille | |
| essive | kiukuana | kiukuina | |
| translative | kiukuaksi | kiukuiksi | |
| instructive | — | kiukuin | |
| abessive | kiukuatta | kiukuitta | |
| comitative | — | kiukuineen | |
| Possessive forms of kiukua (type korkea) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kiukuani | kiukuamme |
| 2nd person | kiukuasi | kiukuanne |
| 3rd person | kiukuansa | |
Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.