kirkuminen

Finnish

Etymology

kirkua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkuminen/, [ˈkirkuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification: kir‧ku‧mi‧nen

Noun

kirkuminen

  1. screaming, shrieking, crying out

Declension

Inflection of kirkuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kirkuminen kirkumiset
genitive kirkumisen kirkumisten
kirkumisien
partitive kirkumista kirkumisia
illative kirkumiseen kirkumisiin
singular plural
nominative kirkuminen kirkumiset
accusative nom. kirkuminen kirkumiset
gen. kirkumisen
genitive kirkumisen kirkumisten
kirkumisien
partitive kirkumista kirkumisia
inessive kirkumisessa kirkumisissa
elative kirkumisesta kirkumisista
illative kirkumiseen kirkumisiin
adessive kirkumisella kirkumisilla
ablative kirkumiselta kirkumisilta
allative kirkumiselle kirkumisille
essive kirkumisena kirkumisina
translative kirkumiseksi kirkumisiksi
instructive kirkumisin
abessive kirkumisetta kirkumisitta
comitative kirkumisineen
Possessive forms of kirkuminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person kirkumiseni kirkumisemme
2nd person kirkumisesi kirkumisenne
3rd person kirkumisensa

Verb

kirkuminen

  1. nominative of fourth infinitive of kirkua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.