kinastelu

Finnish

Etymology

kinastella + -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkinɑstelu/, [ˈkinɑs̠ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification: ki‧nas‧te‧lu

Noun

kinastelu

  1. squabbling, quarreling, bickering

Declension

Inflection of kinastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kinastelu kinastelut
genitive kinastelun kinastelujen
kinasteluiden
kinasteluitten
partitive kinastelua kinasteluja
kinasteluita
illative kinasteluun kinasteluihin
singular plural
nominative kinastelu kinastelut
accusative nom. kinastelu kinastelut
gen. kinastelun
genitive kinastelun kinastelujen
kinasteluiden
kinasteluitten
partitive kinastelua kinasteluja
kinasteluita
inessive kinastelussa kinasteluissa
elative kinastelusta kinasteluista
illative kinasteluun kinasteluihin
adessive kinastelulla kinasteluilla
ablative kinastelulta kinasteluilta
allative kinastelulle kinasteluille
essive kinasteluna kinasteluina
translative kinasteluksi kinasteluiksi
instructive kinasteluin
abessive kinastelutta kinasteluitta
comitative kinasteluineen
Possessive forms of kinastelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person kinasteluni kinastelumme
2nd person kinastelusi kinastelunne
3rd person kinastelunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.