kimpaantua

Finnish

(index ki)

Etymology

From kimpa- + -antua.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈkimpɑːn̪t̪uɑˣ]
  • Hyphenation: kim‧paan‧tu‧a
  • Rhymes:

Verb

kimpaantua

  1. (transitive) To get suddenly angry.

Conjugation

Inflection of kimpaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimpaannun en kimpaannu 1st sing. olen kimpaantunut en ole kimpaantunut
2nd sing. kimpaannut et kimpaannu 2nd sing. olet kimpaantunut et ole kimpaantunut
3rd sing. kimpaantuu ei kimpaannu 3rd sing. on kimpaantunut ei ole kimpaantunut
1st plur. kimpaannumme emme kimpaannu 1st plur. olemme kimpaantuneet emme ole kimpaantuneet
2nd plur. kimpaannutte ette kimpaannu 2nd plur. olette kimpaantuneet ette ole kimpaantuneet
3rd plur. kimpaantuvat eivät kimpaannu 3rd plur. ovat kimpaantuneet eivät ole kimpaantuneet
passive kimpaannutaan ei kimpaannuta passive on kimpaannuttu ei ole kimpaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimpaannuin en kimpaantunut 1st sing. olin kimpaantunut en ollut kimpaantunut
2nd sing. kimpaannuit et kimpaantunut 2nd sing. olit kimpaantunut et ollut kimpaantunut
3rd sing. kimpaantui ei kimpaantunut 3rd sing. oli kimpaantunut ei ollut kimpaantunut
1st plur. kimpaannuimme emme kimpaantuneet 1st plur. olimme kimpaantuneet emme olleet kimpaantuneet
2nd plur. kimpaannuitte ette kimpaantuneet 2nd plur. olitte kimpaantuneet ette olleet kimpaantuneet
3rd plur. kimpaantuivat eivät kimpaantuneet 3rd plur. olivat kimpaantuneet eivät olleet kimpaantuneet
passive kimpaannuttiin ei kimpaannuttu passive oli kimpaannuttu ei ollut kimpaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimpaantuisin en kimpaantuisi 1st sing. olisin kimpaantunut en olisi kimpaantunut
2nd sing. kimpaantuisit et kimpaantuisi 2nd sing. olisit kimpaantunut et olisi kimpaantunut
3rd sing. kimpaantuisi ei kimpaantuisi 3rd sing. olisi kimpaantunut ei olisi kimpaantunut
1st plur. kimpaantuisimme emme kimpaantuisi 1st plur. olisimme kimpaantuneet emme olisi kimpaantuneet
2nd plur. kimpaantuisitte ette kimpaantuisi 2nd plur. olisitte kimpaantuneet ette olisi kimpaantuneet
3rd plur. kimpaantuisivat eivät kimpaantuisi 3rd plur. olisivat kimpaantuneet eivät olisi kimpaantuneet
passive kimpaannuttaisiin ei kimpaannuttaisi passive olisi kimpaannuttu ei olisi kimpaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kimpaannu älä kimpaannu 2nd sing. ole kimpaantunut älä ole kimpaantunut
3rd sing. kimpaantukoon älköön kimpaantuko 3rd sing. olkoon kimpaantunut älköön olko kimpaantunut
1st plur. kimpaantukaamme älkäämme kimpaantuko 1st plur. olkaamme kimpaantuneet älkäämme olko kimpaantuneet
2nd plur. kimpaantukaa älkää kimpaantuko 2nd plur. olkaa kimpaantuneet älkää olko kimpaantuneet
3rd plur. kimpaantukoot älkööt kimpaantuko 3rd plur. olkoot kimpaantuneet älkööt olko kimpaantuneet
passive kimpaannuttakoon älköön kimpaannuttako passive olkoon kimpaannuttu älköön olko kimpaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimpaantunen en kimpaantune 1st sing. lienen kimpaantunut en liene kimpaantunut
2nd sing. kimpaantunet et kimpaantune 2nd sing. lienet kimpaantunut et liene kimpaantunut
3rd sing. kimpaantunee ei kimpaantune 3rd sing. lienee kimpaantunut ei liene kimpaantunut
1st plur. kimpaantunemme emme kimpaantune 1st plur. lienemme kimpaantuneet emme liene kimpaantuneet
2nd plur. kimpaantunette ette kimpaantune 2nd plur. lienette kimpaantuneet ette liene kimpaantuneet
3rd plur. kimpaantunevat eivät kimpaantune 3rd plur. lienevät kimpaantuneet eivät liene kimpaantuneet
passive kimpaannuttaneen ei kimpaannuttane passive lienee kimpaannuttu ei liene kimpaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kimpaantua present kimpaantuva kimpaannuttava
long 1st2 kimpaantuakseen past kimpaantunut kimpaannuttu
2nd inessive1 kimpaantuessa kimpaannuttaessa agent1, 3 kimpaantuma
instructive kimpaantuen negative kimpaantumaton
3rd inessive kimpaantumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kimpaantumasta
illative kimpaantumaan
adessive kimpaantumalla
abessive kimpaantumatta
instructive kimpaantuman kimpaannuttaman
4th nominative kimpaantuminen
partitive kimpaantumista
5th2 kimpaantumaisillaan

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.