kiillotus

Finnish

Etymology

kiillottaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːlːotus/, [ˈkiːlːo̞t̪us̠]
  • Rhymes: -iːlːotus
  • Syllabification(key): kiil‧lo‧tus

Noun

kiillotus

  1. polishing (act)

Declension

Inflection of kiillotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiillotus kiillotukset
genitive kiillotuksen kiillotusten
kiillotuksien
partitive kiillotusta kiillotuksia
illative kiillotukseen kiillotuksiin
singular plural
nominative kiillotus kiillotukset
accusative nom. kiillotus kiillotukset
gen. kiillotuksen
genitive kiillotuksen kiillotusten
kiillotuksien
partitive kiillotusta kiillotuksia
inessive kiillotuksessa kiillotuksissa
elative kiillotuksesta kiillotuksista
illative kiillotukseen kiillotuksiin
adessive kiillotuksella kiillotuksilla
ablative kiillotukselta kiillotuksilta
allative kiillotukselle kiillotuksille
essive kiillotuksena kiillotuksina
translative kiillotukseksi kiillotuksiksi
instructive kiillotuksin
abessive kiillotuksetta kiillotuksitta
comitative kiillotuksineen
Possessive forms of kiillotus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person kiillotukseni kiillotuksemme
2nd person kiillotuksesi kiillotuksenne
3rd person kiillotuksensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.