kiihote

Finnish

Etymology

From kiihottaa + -e.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːhoteˣ/, [ˈkiːɦo̞t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iːhote
  • Syllabification(key): kii‧ho‧te

Noun

kiihote

  1. (rare) stimulant (stimulating substance)
    Synonyms: stimulantti, piriste

Declension

Inflection of kiihote (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative kiihote kiihotteet
genitive kiihotteen kiihotteiden
kiihotteitten
partitive kiihotetta kiihotteita
illative kiihotteeseen kiihotteisiin
kiihotteihin
singular plural
nominative kiihote kiihotteet
accusative nom. kiihote kiihotteet
gen. kiihotteen
genitive kiihotteen kiihotteiden
kiihotteitten
partitive kiihotetta kiihotteita
inessive kiihotteessa kiihotteissa
elative kiihotteesta kiihotteista
illative kiihotteeseen kiihotteisiin
kiihotteihin
adessive kiihotteella kiihotteilla
ablative kiihotteelta kiihotteilta
allative kiihotteelle kiihotteille
essive kiihotteena kiihotteina
translative kiihotteeksi kiihotteiksi
instructive kiihottein
abessive kiihotteetta kiihotteitta
comitative kiihotteineen
Possessive forms of kiihote (type hame)
possessor singular plural
1st person kiihotteeni kiihotteemme
2nd person kiihotteesi kiihotteenne
3rd person kiihotteensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.