kertaluonteinen

Finnish

Etymology

kerta (“time, occasion”) +‎ luonne (“nature”) +‎ -inen

Adjective

kertaluonteinen

  1. (accounting) nonrecurring (occurring only once)
    kertaluonteinen erä
    nonrecurring item

Declension
Inflection of kertaluonteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kertaluonteinen kertaluonteiset
genitive kertaluonteisen kertaluonteisten
kertaluonteisien
partitive kertaluonteista kertaluonteisia
illative kertaluonteiseen kertaluonteisiin
singular plural
nominative kertaluonteinen kertaluonteiset
accusative nom. kertaluonteinen kertaluonteiset
gen. kertaluonteisen
genitive kertaluonteisen kertaluonteisten
kertaluonteisien
partitive kertaluonteista kertaluonteisia
inessive kertaluonteisessa kertaluonteisissa
elative kertaluonteisesta kertaluonteisista
illative kertaluonteiseen kertaluonteisiin
adessive kertaluonteisella kertaluonteisilla
ablative kertaluonteiselta kertaluonteisilta
allative kertaluonteiselle kertaluonteisille
essive kertaluonteisena kertaluonteisina
translative kertaluonteiseksi kertaluonteisiksi
instructive — kertaluonteisin
abessive kertaluonteisetta kertaluonteisitta
comitative — kertaluonteisineen

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.