katkaisin

Finnish

Etymology

katkaista (“to break”) +‎ -in

Noun

katkaisin

  1. Alternative form of katkaisija

Declension
Inflection of katkaisin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative katkaisin katkaisimet
genitive katkaisimen katkaisimien
katkaisinten
partitive katkaisinta katkaisimia
illative katkaisimeen katkaisimiin
singular plural
nominative katkaisin katkaisimet
accusative nom. katkaisin katkaisimet
gen. katkaisimen
genitive katkaisimen katkaisimien
katkaisinten
partitive katkaisinta katkaisimia
inessive katkaisimessa katkaisimissa
elative katkaisimesta katkaisimista
illative katkaisimeen katkaisimiin
adessive katkaisimella katkaisimilla
ablative katkaisimelta katkaisimilta
allative katkaisimelle katkaisimille
essive katkaisimena katkaisimina
translative katkaisimeksi katkaisimiksi
instructive — katkaisimin
abessive katkaisimetta katkaisimitta
comitative — katkaisimineen

Compounds
  • valokatkaisin

Verb

katkaisin

  1. First-person singular indicative past form of katkaista.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.