karttupiilo

Finnish

Etymology

karttu + piilo

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑrtːuˌpiːlo/, [ˈkɑrt̪ːuˌpiːlo̞]
  • Rhymes: -iːlo
  • Syllabification: kart‧tu‧pii‧lo

Noun

karttupiilo

  1. a variant of kirkonrotta

Declension

Inflection of karttupiilo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative karttupiilo karttupiilot
genitive karttupiilon karttupiilojen
partitive karttupiiloa karttupiiloja
illative karttupiiloon karttupiiloihin
singular plural
nominative karttupiilo karttupiilot
accusative nom. karttupiilo karttupiilot
gen. karttupiilon
genitive karttupiilon karttupiilojen
partitive karttupiiloa karttupiiloja
inessive karttupiilossa karttupiiloissa
elative karttupiilosta karttupiiloista
illative karttupiiloon karttupiiloihin
adessive karttupiilolla karttupiiloilla
ablative karttupiilolta karttupiiloilta
allative karttupiilolle karttupiiloille
essive karttupiilona karttupiiloina
translative karttupiiloksi karttupiiloiksi
instructive karttupiiloin
abessive karttupiilotta karttupiiloitta
comitative karttupiiloineen
Possessive forms of karttupiilo (type valo)
possessor singular plural
1st person karttupiiloni karttupiilomme
2nd person karttupiilosi karttupiilonne
3rd person karttupiilonsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.