kantapiste

Finnish

Etymology

kanta +‎ piste

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑntɑˌpisteˣ/, [ˈkɑnt̪ɑˌpis̠t̪e̞(ʔ)]
  • Hyphenation: kan‧ta‧pis‧te

Noun

kantapiste

  1. (trigonometry, geometry) endpoint of a cevian that is not a point of the triangle; a point of a cevian triangle

Declension
Inflection of kantapiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kantapiste kantapisteet
genitive kantapisteen kantapisteiden
kantapisteitten
partitive kantapistettä kantapisteitä
illative kantapisteeseen kantapisteisiin
kantapisteihin
singular plural
nominative kantapiste kantapisteet
accusative nom. kantapiste kantapisteet
gen. kantapisteen
genitive kantapisteen kantapisteiden
kantapisteitten
partitive kantapistettä kantapisteitä
inessive kantapisteessä kantapisteissä
elative kantapisteestä kantapisteistä
illative kantapisteeseen kantapisteisiin
kantapisteihin
adessive kantapisteellä kantapisteillä
ablative kantapisteeltä kantapisteiltä
allative kantapisteelle kantapisteille
essive kantapisteenä kantapisteinä
translative kantapisteeksi kantapisteiksi
instructive — kantapistein
abessive kantapisteettä kantapisteittä
comitative — kantapisteineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.