kantaisä

Finnish

Etymology

kanta + isä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑntɑˌisæ/, [ˈkɑn̪t̪ɑˌis̠æ]
  • Rhymes: -isæ
  • Syllabification: kan‧ta‧i‧sä

Noun

kantaisä

  1. ancestor, male progenitor

Declension

Inflection of kantaisä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kantaisä kantaisät
genitive kantaisän kantaisien
partitive kantaisää kantaisiä
illative kantaisään kantaisiin
singular plural
nominative kantaisä kantaisät
accusative nom. kantaisä kantaisät
gen. kantaisän
genitive kantaisän kantaisien
kantaisäinrare
partitive kantaisää kantaisiä
inessive kantaisässä kantaisissä
elative kantaisästä kantaisistä
illative kantaisään kantaisiin
adessive kantaisällä kantaisillä
ablative kantaisältä kantaisiltä
allative kantaisälle kantaisille
essive kantaisänä kantaisinä
translative kantaisäksi kantaisiksi
instructive kantaisin
abessive kantaisättä kantaisittä
comitative kantaisineen
Possessive forms of kantaisä (type koira)
possessor singular plural
1st person kantaisäni kantaisämme
2nd person kantaisäsi kantaisänne
3rd person kantaisänsä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.