kampitus

Finnish

Etymology

kampittaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑmpitus/, [ˈkɑmpit̪us̠]
  • Rhymes: -ɑmpitus
  • Syllabification(key): kam‧pi‧tus

Noun

kampitus

  1. tripping, trip (causing to fall or stumble)

Declension

Inflection of kampitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kampitus kampitukset
genitive kampituksen kampitusten
kampituksien
partitive kampitusta kampituksia
illative kampitukseen kampituksiin
singular plural
nominative kampitus kampitukset
accusative nom. kampitus kampitukset
gen. kampituksen
genitive kampituksen kampitusten
kampituksien
partitive kampitusta kampituksia
inessive kampituksessa kampituksissa
elative kampituksesta kampituksista
illative kampitukseen kampituksiin
adessive kampituksella kampituksilla
ablative kampitukselta kampituksilta
allative kampitukselle kampituksille
essive kampituksena kampituksina
translative kampitukseksi kampituksiksi
instructive kampituksin
abessive kampituksetta kampituksitta
comitative kampituksineen
Possessive forms of kampitus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person kampitukseni kampituksemme
2nd person kampituksesi kampituksenne
3rd person kampituksensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.