kaksinpuhelu

Finnish

Etymology

kaksin + puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑksinˌpuhelu/, [ˈkɑks̠imˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): kak‧sin‧pu‧he‧lu

Noun

kaksinpuhelu

  1. dialogue (conversation between two parties, characters, etc.)

Declension

Inflection of kaksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kaksinpuhelu kaksinpuhelut
genitive kaksinpuhelun kaksinpuhelujen
kaksinpuheluiden
kaksinpuheluitten
partitive kaksinpuhelua kaksinpuheluja
kaksinpuheluita
illative kaksinpuheluun kaksinpuheluihin
singular plural
nominative kaksinpuhelu kaksinpuhelut
accusative nom. kaksinpuhelu kaksinpuhelut
gen. kaksinpuhelun
genitive kaksinpuhelun kaksinpuhelujen
kaksinpuheluiden
kaksinpuheluitten
partitive kaksinpuhelua kaksinpuheluja
kaksinpuheluita
inessive kaksinpuhelussa kaksinpuheluissa
elative kaksinpuhelusta kaksinpuheluista
illative kaksinpuheluun kaksinpuheluihin
adessive kaksinpuhelulla kaksinpuheluilla
ablative kaksinpuhelulta kaksinpuheluilta
allative kaksinpuhelulle kaksinpuheluille
essive kaksinpuheluna kaksinpuheluina
translative kaksinpuheluksi kaksinpuheluiksi
instructive kaksinpuheluin
abessive kaksinpuhelutta kaksinpuheluitta
comitative kaksinpuheluineen
Possessive forms of kaksinpuhelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person kaksinpuheluni kaksinpuhelumme
2nd person kaksinpuhelusi kaksinpuhelunne
3rd person kaksinpuhelunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.