kailottaa

Finnish

Verb

kailottaa

  1. (transitive + partitive, intransitive + elative) To talk loudly (esp. about sensitive or private issues that should be kept out of general knowledge).
  2. To holler, call out (to vocalize audibly; announce).

Conjugation
Inflection of kailottaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kailotan en kailota 1st sing. olen kailottanut en ole kailottanut
2nd sing. kailotat et kailota 2nd sing. olet kailottanut et ole kailottanut
3rd sing. kailottaa ei kailota 3rd sing. on kailottanut ei ole kailottanut
1st plur. kailotamme emme kailota 1st plur. olemme kailottaneet emme ole kailottaneet
2nd plur. kailotatte ette kailota 2nd plur. olette kailottaneet ette ole kailottaneet
3rd plur. kailottavat eivät kailota 3rd plur. ovat kailottaneet eivät ole kailottaneet
passive kailotetaan ei kailoteta passive on kailotettu ei ole kailotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kailotin en kailottanut 1st sing. olin kailottanut en ollut kailottanut
2nd sing. kailotit et kailottanut 2nd sing. olit kailottanut et ollut kailottanut
3rd sing. kailotti ei kailottanut 3rd sing. oli kailottanut ei ollut kailottanut
1st plur. kailotimme emme kailottaneet 1st plur. olimme kailottaneet emme olleet kailottaneet
2nd plur. kailotitte ette kailottaneet 2nd plur. olitte kailottaneet ette olleet kailottaneet
3rd plur. kailottivat eivät kailottaneet 3rd plur. olivat kailottaneet eivät olleet kailottaneet
passive kailotettiin ei kailotettu passive oli kailotettu ei ollut kailotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kailottaisin en kailottaisi 1st sing. olisin kailottanut en olisi kailottanut
2nd sing. kailottaisit et kailottaisi 2nd sing. olisit kailottanut et olisi kailottanut
3rd sing. kailottaisi ei kailottaisi 3rd sing. olisi kailottanut ei olisi kailottanut
1st plur. kailottaisimme emme kailottaisi 1st plur. olisimme kailottaneet emme olisi kailottaneet
2nd plur. kailottaisitte ette kailottaisi 2nd plur. olisitte kailottaneet ette olisi kailottaneet
3rd plur. kailottaisivat eivät kailottaisi 3rd plur. olisivat kailottaneet eivät olisi kailottaneet
passive kailotettaisiin ei kailotettaisi passive olisi kailotettu ei olisi kailotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kailota älä kailota 2nd sing. ole kailottanut älä ole kailottanut
3rd sing. kailottakoon älköön kailottako 3rd sing. olkoon kailottanut älköön olko kailottanut
1st plur. kailottakaamme älkäämme kailottako 1st plur. olkaamme kailottaneet älkäämme olko kailottaneet
2nd plur. kailottakaa älkää kailottako 2nd plur. olkaa kailottaneet älkää olko kailottaneet
3rd plur. kailottakoot älkööt kailottako 3rd plur. olkoot kailottaneet älkööt olko kailottaneet
passive kailotettakoon älköön kailotettako passive olkoon kailotettu älköön olko kailotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kailottanen en kailottane 1st sing. lienen kailottanut en liene kailottanut
2nd sing. kailottanet et kailottane 2nd sing. lienet kailottanut et liene kailottanut
3rd sing. kailottanee ei kailottane 3rd sing. lienee kailottanut ei liene kailottanut
1st plur. kailottanemme emme kailottane 1st plur. lienemme kailottaneet emme liene kailottaneet
2nd plur. kailottanette ette kailottane 2nd plur. lienette kailottaneet ette liene kailottaneet
3rd plur. kailottanevat eivät kailottane 3rd plur. lienevät kailottaneet eivät liene kailottaneet
passive kailotettaneen ei kailotettane passive lienee kailotettu ei liene kailotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kailottaa present kailottava kailotettava
long 1st2 kailottaakseen past kailottanut kailotettu
2nd inessive1 kailottaessa kailotettaessa agent1, 3 kailottama
instructive kailottaen — negative kailottamaton
3rd inessive kailottamassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kailottamasta —
illative kailottamaan —
adessive kailottamalla —
abessive kailottamatta —
instructive kailottaman kailotettaman
4th nominative kailottaminen
partitive kailottamista
5th2 kailottamaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.