käenkaali

Finnish

Etymology

Compound of käen (cuckoo's) + kaali (cabbage).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkæenˌkɑːli/, [ˈkæe̞ŋˌkɑːli]
  • Rhymes: -ɑːli
  • Syllabification(key): kä‧en‧kaa‧li

Noun

käenkaali

  1. wood sorrel (Oxalis acetosella)

Declension

Inflection of käenkaali (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative käenkaali käenkaalit
genitive käenkaalin käenkaalien
partitive käenkaalia käenkaaleja
illative käenkaaliin käenkaaleihin
singular plural
nominative käenkaali käenkaalit
accusative nom. käenkaali käenkaalit
gen. käenkaalin
genitive käenkaalin käenkaalien
partitive käenkaalia käenkaaleja
inessive käenkaalissa käenkaaleissa
elative käenkaalista käenkaaleista
illative käenkaaliin käenkaaleihin
adessive käenkaalilla käenkaaleilla
ablative käenkaalilta käenkaaleilta
allative käenkaalille käenkaaleille
essive käenkaalina käenkaaleina
translative käenkaaliksi käenkaaleiksi
instructive käenkaalein
abessive käenkaalitta käenkaaleitta
comitative käenkaaleineen
Possessive forms of käenkaali (type risti)
possessor singular plural
1st person käenkaalini käenkaalimme
2nd person käenkaalisi käenkaalinne
3rd person käenkaalinsa

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.