käämi

Finnish

(index kä)

Etymology

Possibly from Old Novgorodian *кѣвь (*kěvĭ) (cf. Old East Slavic цѣвь (cěvĭ)), from Proto-Slavic *kěvь. See also Estonian kääv.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈkæːmi]
  • Hyphenation: kää‧mi
  • Rhymes: -æːmi

Noun

käämi

  1. (electrical) coil
  2. (textiles) bobbin (small spool)

Declension
Inflection of käämi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative käämi käämit
genitive käämin käämien
partitive käämiä käämejä
illative käämiin käämeihin
singular plural
nominative käämi käämit
accusative nom. käämi käämit
gen. käämin
genitive käämin käämien
partitive käämiä käämejä
inessive käämissä käämeissä
elative käämistä käämeistä
illative käämiin käämeihin
adessive käämillä käämeillä
ablative käämiltä käämeiltä
allative käämille käämeille
essive kääminä käämeinä
translative käämiksi käämeiksi
instructive — käämein
abessive käämittä käämeittä
comitative — käämeineen

Synonyms

Derived terms

Verb

käämi

  1. Third-person singular indicative past form of käämiä.
  2. Indicative present connegative form of käämiä.
  3. Second-person singular imperative present form of käämiä.
  4. Second-person singular imperative present connegative form of käämiä.

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.