huvittelu

Finnish

Etymology

huvitella + -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhuʋitːelu/, [ˈhuʋit̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation: hu‧vit‧te‧lu

Noun

huvittelu

  1. having fun

Declension

Inflection of huvittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative huvittelu huvittelut
genitive huvittelun huvittelujen
huvitteluiden
huvitteluitten
partitive huvittelua huvitteluja
huvitteluita
illative huvitteluun huvitteluihin
singular plural
nominative huvittelu huvittelut
accusative nom. huvittelu huvittelut
gen. huvittelun
genitive huvittelun huvittelujen
huvitteluiden
huvitteluitten
partitive huvittelua huvitteluja
huvitteluita
inessive huvittelussa huvitteluissa
elative huvittelusta huvitteluista
illative huvitteluun huvitteluihin
adessive huvittelulla huvitteluilla
ablative huvittelulta huvitteluilta
allative huvittelulle huvitteluille
essive huvitteluna huvitteluina
translative huvitteluksi huvitteluiksi
instructive huvitteluin
abessive huvittelutta huvitteluitta
comitative huvitteluineen
Possessive forms of huvittelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person huvitteluni huvittelumme
2nd person huvittelusi huvittelunne
3rd person huvittelunsa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.