hienostuneisuus

Finnish

Etymology

From hienostunut (“refined, delicate”) +‎ -uus (“-ness”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhie̯nostunei̯suːs/, [ˈhie̞̯no̞s̠t̪uˌne̞i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -eisuːs
  • Syllabification(key): hie‧nos‧tu‧nei‧suus

Noun

hienostuneisuus

  1. delicacy, finesse (property of having elegance, grace, refinement, or skill)
    Synonym: finessi

Declension
Inflection of hienostuneisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative hienostuneisuus hienostuneisuudet
genitive hienostuneisuuden hienostuneisuuksien
partitive hienostuneisuutta hienostuneisuuksia
illative hienostuneisuuteen hienostuneisuuksiin
singular plural
nominative hienostuneisuus hienostuneisuudet
accusative nom. hienostuneisuus hienostuneisuudet
gen. hienostuneisuuden
genitive hienostuneisuuden hienostuneisuuksien
partitive hienostuneisuutta hienostuneisuuksia
inessive hienostuneisuudessa hienostuneisuuksissa
elative hienostuneisuudesta hienostuneisuuksista
illative hienostuneisuuteen hienostuneisuuksiin
adessive hienostuneisuudella hienostuneisuuksilla
ablative hienostuneisuudelta hienostuneisuuksilta
allative hienostuneisuudelle hienostuneisuuksille
essive hienostuneisuutena hienostuneisuuksina
translative hienostuneisuudeksi hienostuneisuuksiksi
instructive — hienostuneisuuksin
abessive hienostuneisuudetta hienostuneisuuksitta
comitative — hienostuneisuuksineen
Possessive forms of hienostuneisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person hienostuneisuuteni hienostuneisuutemme
2nd person hienostuneisuutesi hienostuneisuutenne
3rd person hienostuneisuutensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.