hiekoitin

Finnish

Etymology

From hiekoittaa (“to spread sand”) < hiekka (“sand”); hiekoit- +‎ -in.

Pronunciation
  • Hyphenation: hie‧koi‧tin
  • Rhymes: -oitin
  • IPA(key): /ˈhiekoitin/

Noun

hiekoitin

  1. sand spreader (device to spread sand on the ground, typically to prevent slipperiness)

Declension
Inflection of hiekoitin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative hiekoitin hiekoittimet
genitive hiekoittimen hiekoittimien
hiekoitinten
partitive hiekoitinta hiekoittimia
illative hiekoittimeen hiekoittimiin
singular plural
nominative hiekoitin hiekoittimet
accusative nom. hiekoitin hiekoittimet
gen. hiekoittimen
genitive hiekoittimen hiekoittimien
hiekoitinten
partitive hiekoitinta hiekoittimia
inessive hiekoittimessa hiekoittimissa
elative hiekoittimesta hiekoittimista
illative hiekoittimeen hiekoittimiin
adessive hiekoittimella hiekoittimilla
ablative hiekoittimelta hiekoittimilta
allative hiekoittimelle hiekoittimille
essive hiekoittimena hiekoittimina
translative hiekoittimeksi hiekoittimiksi
instructive — hiekoittimin
abessive hiekoittimetta hiekoittimitta
comitative — hiekoittimineen

Verb

hiekoitin

  1. First-person singular indicative past form of hiekoittaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.