hankaus

Finnish

Etymology

hangata + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑŋkɑu̯s/, [ˈhɑŋkɑu̯s̠]
  • Rhymes: -ɑŋkɑus
  • Hyphenation: han‧kaus

Noun

hankaus

  1. rubbing

Declension

Inflection of hankaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative hankaus hankaukset
genitive hankauksen hankausten
hankauksien
partitive hankausta hankauksia
illative hankaukseen hankauksiin
singular plural
nominative hankaus hankaukset
accusative nom. hankaus hankaukset
gen. hankauksen
genitive hankauksen hankausten
hankauksien
partitive hankausta hankauksia
inessive hankauksessa hankauksissa
elative hankauksesta hankauksista
illative hankaukseen hankauksiin
adessive hankauksella hankauksilla
ablative hankaukselta hankauksilta
allative hankaukselle hankauksille
essive hankauksena hankauksina
translative hankaukseksi hankauksiksi
instructive hankauksin
abessive hankauksetta hankauksitta
comitative hankauksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.