hammaskiille

Finnish

Etymology

hammas (“tooth”) +‎ kiille (“enamel, mica”)

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈhɑmːɑsˌkiːlːe̞ˣ]
  • Rhymes: -iːlːe
  • Hyphenation: ham‧mas‧kiil‧le

Noun

hammaskiille

  1. (anatomy) enamel, tooth enamel (hard covering on the exposed part of a tooth)

Declension
Inflection of hammaskiille (Kotus type 48/hame, lt-ll gradation)
nominative hammaskiille hammaskiilteet
genitive hammaskiilteen hammaskiilteiden
hammaskiilteitten
partitive hammaskiillettä hammaskiilteitä
illative hammaskiilteeseen hammaskiilteisiin
hammaskiilteihin
singular plural
nominative hammaskiille hammaskiilteet
accusative nom. hammaskiille hammaskiilteet
gen. hammaskiilteen
genitive hammaskiilteen hammaskiilteiden
hammaskiilteitten
partitive hammaskiillettä hammaskiilteitä
inessive hammaskiilteessä hammaskiilteissä
elative hammaskiilteestä hammaskiilteistä
illative hammaskiilteeseen hammaskiilteisiin
hammaskiilteihin
adessive hammaskiilteellä hammaskiilteillä
ablative hammaskiilteeltä hammaskiilteiltä
allative hammaskiilteelle hammaskiilteille
essive hammaskiilteenä hammaskiilteinä
translative hammaskiilteeksi hammaskiilteiksi
instructive — hammaskiiltein
abessive hammaskiilteettä hammaskiilteittä
comitative — hammaskiilteineen

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.