halkominen

Finnish

Etymology

halkoa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑlkominen/, [ˈhɑlko̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation: hal‧ko‧mi‧nen

Noun

halkominen

  1. chopping, splitting

Declension

Inflection of halkominen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative halkominen halkomiset
genitive halkomisen halkomisten
halkomisien
partitive halkomista halkomisia
illative halkomiseen halkomisiin
singular plural
nominative halkominen halkomiset
accusative nom. halkominen halkomiset
gen. halkomisen
genitive halkomisen halkomisten
halkomisien
partitive halkomista halkomisia
inessive halkomisessa halkomisissa
elative halkomisesta halkomisista
illative halkomiseen halkomisiin
adessive halkomisella halkomisilla
ablative halkomiselta halkomisilta
allative halkomiselle halkomisille
essive halkomisena halkomisina
translative halkomiseksi halkomisiksi
instructive halkomisin
abessive halkomisetta halkomisitta
comitative halkomisineen

Verb

halkominen

  1. Fourth infinitive of halkoa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.