asiantuntemus

Finnish

Etymology

Accusative of asia (“matter, topic”) + tuntemus (“knowledge of sthg”).

Noun

asiantuntemus

  1. expertise (great knowledge in a particular field or hobby).

Declension
Inflection of asiantuntemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative asiantuntemus asiantuntemukset
genitive asiantuntemuksen asiantuntemusten
asiantuntemuksien
partitive asiantuntemusta asiantuntemuksia
illative asiantuntemukseen asiantuntemuksiin
singular plural
nominative asiantuntemus asiantuntemukset
accusative nom. asiantuntemus asiantuntemukset
gen. asiantuntemuksen
genitive asiantuntemuksen asiantuntemusten
asiantuntemuksien
partitive asiantuntemusta asiantuntemuksia
inessive asiantuntemuksessa asiantuntemuksissa
elative asiantuntemuksesta asiantuntemuksista
illative asiantuntemukseen asiantuntemuksiin
adessive asiantuntemuksella asiantuntemuksilla
ablative asiantuntemukselta asiantuntemuksilta
allative asiantuntemukselle asiantuntemuksille
essive asiantuntemuksena asiantuntemuksina
translative asiantuntemukseksi asiantuntemuksiksi
instructive — asiantuntemuksin
abessive asiantuntemuksetta asiantuntemuksitta
comitative — asiantuntemuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.