aikakautinen

Finnish

Etymology

aikakausi + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑˌkɑu̯tinen/, [ˈɑi̯kɑˌkɑu̯t̪ine̞n]
  • Rhymes: -ɑutinen
  • Syllabification(key): ai‧ka‧kau‧ti‧nen

Adjective

aikakautinen

  1. periodic (referring to a period or periods)

Declension

Inflection of aikakautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aikakautinen aikakautiset
genitive aikakautisen aikakautisten
aikakautisien
partitive aikakautista aikakautisia
illative aikakautiseen aikakautisiin
singular plural
nominative aikakautinen aikakautiset
accusative nom. aikakautinen aikakautiset
gen. aikakautisen
genitive aikakautisen aikakautisten
aikakautisien
partitive aikakautista aikakautisia
inessive aikakautisessa aikakautisissa
elative aikakautisesta aikakautisista
illative aikakautiseen aikakautisiin
adessive aikakautisella aikakautisilla
ablative aikakautiselta aikakautisilta
allative aikakautiselle aikakautisille
essive aikakautisena aikakautisina
translative aikakautiseksi aikakautisiksi
instructive aikakautisin
abessive aikakautisetta aikakautisitta
comitative aikakautisine
Possessive forms of aikakautinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person aikakautiseni aikakautisemme
2nd person aikakautisesi aikakautisenne
3rd person aikakautisensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.