Jalo

See also: jalo and jaló

Finnish

Etymology

19th century creation from jalo (“noble, fine”). Judging from the surname Jalonen, it may also have been a pre-Christian personal name or nickname.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈjɑlo/, [ˈjɑlo̞]
  • Hyphenation: Ja‧lo

Proper noun

Jalo

  1. A male given name.
    • 1976 Anneli Toijala, Lentäkää linnut, Tammi, →ISBN, page 97:
      —Siittä se Rauha sai sitte nimenki, sanoi Tekla.
      —Onkin sopiva nimi, sanoi Jalo.
      —Samanlainen kuin omasikin.
      —Jalo on niin komee nimi miähelle, Tekla sanoi, —Jalo Armas, heti sen näki, että se sopii.
      —Jos ei mies nimeä...Rauha mutisi.

Declension
Inflection of Jalo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Jalo Jalot
genitive Jalon Jalojen
partitive Jaloa Jaloja
illative Jaloon Jaloihin
singular plural
nominative Jalo Jalot
accusative nom. Jalo Jalot
gen. Jalon
genitive Jalon Jalojen
partitive Jaloa Jaloja
inessive Jalossa Jaloissa
elative Jalosta Jaloista
illative Jaloon Jaloihin
adessive Jalolla Jaloilla
ablative Jalolta Jaloilta
allative Jalolle Jaloille
essive Jalona Jaloina
translative Jaloksi Jaloiksi
instructive — Jaloin
abessive Jalotta Jaloitta
comitative — Jaloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.