Huippuvuoret

Finnish

(index hu)

Etymology

Compound of huippu (“summit”) +‎ vuoret (“mountains”).

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈʍuipːuˌʋuɔret]
  • Hyphenation: Huip‧pu‧vuo‧ret

Proper noun

Huippuvuoret pl

  1. Svalbard

Declension
Inflection of Huippuvuoret (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative — Huippuvuoret
genitive — Huippuvuorten
Huippuvuorien
partitive — Huippuvuoria
illative — Huippuvuoriin
singular plural
nominative — Huippuvuoret
accusative nom. — Huippuvuoret
gen. —
genitive — Huippuvuorten
Huippuvuorien
partitive — Huippuvuoria
inessive — Huippuvuorissa
elative — Huippuvuorista
illative — Huippuvuoriin
adessive — Huippuvuorilla
ablative — Huippuvuorilta
allative — Huippuvuorille
essive — Huippuvuorina
translative — Huippuvuoriksi
instructive — Huippuvuorin
abessive — Huippuvuoritta
comitative — Huippuvuorineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.